Meidän nykyisessä asunnossa on tuulettuva alapohja ja se on mielestäni toiminut erinomaisen hyvin. Uutta taloa suunniteltaessa ajattelin että uuteenkin asuntoon tulisi tuulettuva alapohja koska talo on vastaavasti kalliorinteessä kuin nykyinenkin. Luovuin tuulettuvan alapohjan ajatuksesta koska kustannus olisi ollut vastaavan mestarin mukaan avriolta 5000€ enemmän.
Meille tulee kohta sisätäyttö kapilaarikatkosepelistä ja mietin tuleeko ongelmia kun rakennesuunnittelijalla oli väärä tieto sorapedin koroista. Laitettiin yksi harkkovarvi vähemmän sokkeliin eli sokkeli madaltui 300mm.
* Sorapeti on korossa 36.60
* Anturan yläpinta korossa 36.80
* Lattiavalun (100mm) yläpinta tulee korkoon 37.38
* Lattiaeristettä tulee 300mm eli eristeen alapinta tulee korkoon 36.98
Kapilaarikatkosepelin paksuus sorapedistä eristeen alapintaan 380mm mutta anturan yläpinnasta eristeeseen vain 180mm. Rakennesuunnittelijan mukaan tuo ei ole ongelma koska kapilaarikatkon paksuus lasketaan maanpinnasta.
Etsin verkosta tietoa maanvaraisen alapohjan kosteuskäyttäytymisestä ja löysinkin yhden TUT:n tekemän tutkimuksen, jossa tutkittiin erilaisten maanvaraisten alapohjien kosteuskäyttäytymistä. Tutkimuksesta poimin muutaman kiinnostavan kohdan:
1) oletuksena maa-aineksen kosteus alapohjassa on aina 100% (RH)
2) maa-aineksen lämpötila tulee olla mahdollisimman alhainen (plussan puolella kuitenkin)
3) lattiarakenne kannattaa olla sellainen että rakenne pystyy haihduttamaan maasta nousevan kosteuden
Tuota kohtaa 2) jäin pohtimaan. Yleensä rakennetaan kesällä, jolloin maa on lämmin. Sitten soratäytön päälle laitetaan eristeet ja valu. Silloinhan alapohja jää kohtuullisen lämpimäksi ja pysyy myös lämpimänä eristeiden ansiosta. Toki, valun yläpintaan ei tule höyrynsulkua (muovi/vesieriste) ihan heti, joten höyrynpaine alapohjasta huonetilaa kohti ei ehkä ole ongelma. Mutta jossain vaiheessa nekin tulevat.
Mutta tuskinpa tuo on ongelma, maanvaraisia alapohjia on tehty pitkään ja kyllähän alapohjan maa-aines viilenee ajan kuluessa, varsinkin jos on paljon eristettä alapohjassa ja lattialämmityksen lämpöenergia ei siirry alapohjaan. Ja onhan siellä radonputki, siihen kun laittaa katolle tulevaan päähän imurin niin kylmä virtaa alapohjaan.
Kuten jo itsekin kirjoittelit, kohta 2 tasaantuu ajan oloon, eli 100 vuoden päästä ei ole enää mitään merkitystä sillä, onko alunperin rakennettu kesällä vai talvella. Eikä tietysti tarviste odottaa niinkään kauaa, lämpötilat todennäköisesti tasaantuvat lopulliselle tasolleen jo ensimmäisen asumisvuoden aikana, ehkä ennenkin.
VastaaPoistaKohta 3 on mielestäni kriittisempi. Joskus kun on ollut oikein täpärä tilanne, on esim. ilmennyt sellainen, että linoleum-muovimatto ei toimi (keräsi alapinnalleen kosteutta), mutta esim. laminaatti samassa paikassa toimii moitteettomasti. Tämä esimerkki yhdestä ritaloyhtiöstä.