Alkoi lämmitysjärjestelmän(kin) mielestä olla sen verran viileät kelit että eilen illalla meni lattialämmitys päälle. Lattialämmitys oli poissa päältä n. 5kk mutta lattialämmityksen kiertovesipumppu oli koko ajan päällä. Kesällä en pitänyt edes "mukavuuslämpöä" kylppärissä koska lattiassa kiersi helteiden vuoksi muutenkin 23 C vesi. Maanvaraisen alakerran lattialämpö olisi varmasti ollut viileämpi ja yläkerran lämpimämpi mutta pitämällä kiertovesipumppua päällä koko ajan sain hieman tasattua kerrosten välistä lämpötilaeroa (n.2-3 C).
Kesällä ikkunoiden kautta tulevan lämpökuorman vaikutuksen huomasi selvästi
aurinkoisina päivinä. Sälekaihtimilla olisi saanut osan lämpökuormasta
pois (kuten naapurin näyttivät tekevän, meillä ei ole sälekaihtimia asennettu) mutta sitten ei olisi nähnyt ulos. Meillä ei ole myöskään isoja räystäitä etelä- tai länsisuuntaan, jolla ikkinoita olisi saanut varjostettua.
IV-koneen viilennysominaisuus oli siis tarpeen (yhdistetty maalämmön keruupiiriin) ja toimi mielestäni ihan riittävän hyvin: helteillä yläkerrassa oli n.25 C, alakerrassa n. 22 C kun IV-kone hönki n. 17 C raitisilmaa sisälle. Alakerran laattalattian viileys johtui varmaan osittain siitä, että viilennetty raitisilma (17 C) on "painavempaa" kuin lämmin huoneilma ja laskeutuu aika nopeasti lattiatasolle samalla viilentäen sitä.
Voiko siis sanoa että viilennys hoitettiin IV-koneen ja vesikiertoisen lattialämmityksen avulla?
Lämmitysstatistiikan osalta odotan talvea mielenkiinnolla. Kesän statistiikasta nähdään lämpimän veden osuus energiakulutuksesta sekä asunnon muu energiakulutus. Nämä olivat kohtuullisen vakiot kesä-, heinä- ja elokuun, syyskuusta 3 ensimmäistä viikkoa.
Lämmityskaudella lämmityksen osuus energiakulutuksesta saadaan (riittävällä tarkkuudella) vähentämällä kesäkuukauden energiankulutus.
Tiiveysmittaus tehtiin keväällä, joten sieltä saan arvon ilmanvuotoluvun vaikutuksesta energiakulutukseen. Talotoimittajan tekemästä energialaskelmasta saan puolestataan laskelmat teoreettisesta kulutuksesta ja lämmitysjärjestelmästä lukuarvot todellisesta kulutuksesta, joten periaatteessa loppu pitäisi olla vain matematiikkaa.
Joskin tiiveysmittauksesta pitää vielä kommentoida se että saatu ilmanvuotoluku ei vastaa todellisuutta: tiiveysmittauksessa tukitaan katolla mm. takkahormi, viemärituuletus, IV-poistoilma, liesituulettimen huippari, radontuuletus. Lisäksi IV-koneesta tukitaan tuleva raitisilmakanava ja viemärit.
Mitä se ilmanvuotoluku oli?
VastaaPoistaIlmanvuotoluku kertoo kuinka tiivis rakennus on.
VastaaPoistaSuuret kiitokset kokonaisvaltaisesti tästä Blogista. Olen lukenut nyt kertaalleen lävitse ja joudun palaamaan varmasti moneen kertaan takaisin.
VastaaPoistaKaikki ei ole mennyt yhteistyökumppaneiden kanssa putkeen, mutta silti olette saaneet talon hienoon kuntoon. Onnittelut siitä. Tämä blogi rohkaisee itseäni rakentamiseen ja siihen että tekee itse paljon ainakin valvoo ja ottaa asioista selvää. Tuntuu että olen oppinut passiivikivitalon rakentamisesta tämän blogin kautta enemmän kuin muualta yhteensä. Tarjoan oluet, jos tulet joskus katsomaan omaa projektiani. ;) Ja tämä jopa rohkaisee itseänikin kirjoittamaan jonkunlaisen blogin tulevaisuudessa.
Ajauduin tänne koska olen todella kiinnostunut tuosta passiivikivitalosta ja siihen liittyvästä energian kulutuksesta.
Kiitokset kokonaisuudesta ja onnea loppuhaasteeseen.
t:santtu / Ratsa