tiistai 5. kesäkuuta 2012

Naapurisopu?

Ajattelimme omakotitaloasumista suunnitellessamme, että on ihan mukavaa, kun ei enää ole taloyhtiöongelmia. Mutta eipä ne ongelmat taida siihen loppua. Meille ei ole suotu helpoimpia tulevia naapureita. He suivaantuivat heti kun kuulivat rakennusaikeistamme ja vastustivat naapurikuulemisessa hankettamme. Onneksi rakennusvalvonta ei hyväksynyt naapureiden valitusta, sillä talomme on sijoitettu tontille mahdollisimman vähän haittaavasti ja kaikki on säännösten mukaista.Ymmärrän, että heitä harmitti, kun maisema muuttuu puutarhasta naapuritaloksi ja jo pelkästään rakentamisesta aiheutuva haitta. Kun kuitenkin asumme tiheästi rakennetulla taajama-alueella, niin voisi luulla, että naapurit olisivat asunnot ostaessaan tulleet ajatelleeksi, että ehkä joskus viereisellä tontilla oleva vanha huonokuntoinen talo puretaan ja siihen mahdollisesti rakennetaan uusi tilalle.  Kun aloitimme maatyöt, niin valituksia on tippunut sähköpostiin säännöllisesti, viimeksi tänään maatöiden jatkamisen kunniaksi. Toki vahinkoakin on tapahtunut (isoimpana kaivurin kauha on rikkonut aitaa ja se on luvattu korjata), mutta olemme asiallisesti vastanneet ja luvanneet hoitaa vahingot. Sepä ei ole lohduttanut naapureita, vaan sieltä päin tulee aikamoista riidan haastamista. Naapurisuhteesta he eivät kuulemma ole kiinnostuneita. Todella vaikeaa meidän on olla vahtimassa joka hetki maaurakoitsijan tekemisia, ettei vaan hiekanmurusia eksy naapurin puolelle aitaa. Vaatimus nimittäin on, että jatkossa kaikki heidän puolelleen eksynyt materiaali on samantien hoidettava pois. Mukavaa joskus muuttaa naapuriin...

Onko muilla ollut ongelmaa naapurien kanssa ja miten ne on hoidettu? Emme missään nimessä haluaisi riitaa, emmekä aiheuttaa mielipahaa. Jotenkinhan talo on kuitenkin rakennettava ja siihen liittyy meteliä, esteettistä haittaa ja välillä myös niitä vahinkojakin.

6 kommenttia:

  1. Joidenkin ihmisten kanssa ei vaan voi tulla toimeen vaikka kuinka yrittäisi. Vielä kun voi vaikuttaa niin kannattanee suunnitella kyseisen naapurin sivustalle riittävästi näkösuojaa, any means necessary. Kun rakentaminen loppuu niin sanoa hyvää päivää tavatessa ja antaa olla omissa oloissaan.

    Joskus taas naapurisovun palautumiseen riittää mitä kummallisimmat asiat. Vanhempani rakensivat vuonna -95 ja yhden sivustan naapuri on ollut siitä saakka hyvin ärtynyt ja käärmeissään. Ei oikein koskaan ole selvinnyt miksi. Pari viikkoa sitten vanhempani leikkasivat kokonaan pois kyseisen sivun orapihlaja-aidan, ja nyt rouva on kuin naantalin aurinko :)

    VastaaPoista
  2. No voihan vee. Varmaankin sellaisella alueella missä kaikki rakentavat yhtä aikaa tai suunnilleen yhtä aikaa, on enemmän ymmärrystä noille hiekanmurusille. Tai kokonaisille sorakuormille, täyttömaalle, sillekin että nosturi parkkeerataankin naapurin tontille taloa pystytettäessä tai rakennustarvikkeita läjitelläänkin vähäksi aikaa aidan väärälle puolelle säilytykseen. Niin ainakin meidän alueella on ollut. Tosin naapurinne toimivat mielestäni oikein. He valittavat ja käyttävät kaikki mahdolliset oikeutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa asioihin nyt. Parempi niin, kuin että mökötetään sitten 20 vuotta ja mietitään että olisi pitänyt tuostakin kysyä ja sanoa... Nyt kun rakennusvaiheessa he pääsevät vaikuttamaan omalta osaltaan ja ilmaisemaan omat mielipiteensä, niin ehkä heile tulee sitten tunne että ovat tehneet minkä ovat voineet. Toivottavasti ilmapiiri parenee ajan myötä. Kun nyt jaksatte purra hammasta ja olla ystävällisiä, hymyillen kertoa ja taas kertoa, selvittää valintojanne ja kaavaa jne, niin toivottavasti se kantaa tulevaisuudessa.

    VastaaPoista
  3. Itselläni on ilmeisesti käynyt hyvää tuuria naapureiden kanssa. Tapasin molemmat naapurit, kun aloimme raivata tontilla olleita puskia ja lahoja koivuja. Toinen naapuri tuli kiittelemään, että hyvä kun ne koivut lähtevät pois, hän oli koko ajan pelännyt milloin ne kaatuvat itsestään ja mahdollisesti heidän talon päälle. Toiseen naapuriin tutustuin, kun yksi laho koivu kaatui heidän puhelinpiuhan päälle. Laho puu saattaa kaatua ihan yllättävään suuntaan, ja tällä kertaa kävi niin, että puu "sortui" heti, kun saha hipaisi tuoheen, kovaa puuta oli vain sentin paksuudelta.

    Joten piti sitten mennä ulko-oven taakse rimpauttelemaan, että jos ei toimi internetti, niin se johtuu sitten siitä, että ilmalanka meni poikki. Onneksi heillä oli myös mokkula, joten pärjäilivät sillä siihen asti, että puhelinlaitoksen mies tuli langan korjaamaan. Ihan ystävällisesti hän kuitenkin asiaan suhtautui, ja tällainenkään episodi ei haitannut.

    VastaaPoista
  4. Voi kurjuun:/ Meillekin on toistaiseksi osunut ihan hyvät naapurit, yhden tontilta on kaadeettu puu+tehty kuoppa ja otettu sähköä. Toiselta lähti luvan kanssa pieni nyppylä meidän tontin vierestä, jotta sadevedet eivät virtaa heidän tontiltaan suoraan meidän talolle.

    Meilläkin on ns. jämätontti, mutta ilmeisesti naapurit ovat hyväksyneet että joskus joku senkin kaupungin tontin huolii.´

    -Milla

    VastaaPoista
  5. Huoh, tsemppiä kovasti setvimisiin. Toivottavasti naapurit rauhoittuvat viimeistään, kun korjaukset aidan osalta on tehty! Aurinkoa ja raksaintoa kesään!!! :)

    VastaaPoista
  6. No onhan noita esimerkkejä. Olemme tähän saakka tulleet toimeen elinympäristössämme ihan hyvin. Nyt uudessa on kahden ekan vuoden jälkeen alkanut yllättäen haittaamaan lasten katuliidut, allekouluikäisen palloleikit, tyhjällä autoosakepaikalla on pidetty sadetta ja siinä samalla on rikottu omistusoikeutta ilman lupaa:-)

    Taitaa olla talous- tai aviovaikeuksia valittajilla. Ne sitten purkautuvat vääriin kanaviin. Millään muulla en osaa asiaa selittää. Uusi auto on hankittu, mutta naapureilla on ihan vastaava eli ei luulisi kateuttakaan sitä tulevan.

    VastaaPoista