Tiedustelin vesitakan hintaa asennettuna yhdeltä espoolaiselta takkafirmalta. Vesitakkasydän ei sinänsä paljoa maksa, saksalaiset huitelevat 3k€ hujakoilla ja puolalaisia näyttää saavat alle 2k€ (ainakin Puolasta, Lechma PL200) .Siihen tuplahormi asennettuna 4k€, kuoret, vesikiertoelementti ja asennus hiertopinnalla 4k€. Lisäksi huoltoluukku ja mitä putkiasentaja ottaa putkitöistä varaajalle. Loppusumma lienee siellä 12k€ hujakoilla.
En sitten tiedä onko saksalaisessa ja puolalaisessa sitten suuriakin
laatueroja, todellisista hyötysuhteista ei oikein ota selvää kun ovat mitattuja
arvoja jonkun ihmeen standardin mukaisesti yhtä halkoa polttaen
kerrallaan. Olisi mielenkiintoista tietää paljonko pesällisestä kuivaa koivua (1700kWh/pinom3) siirtyy varaajaan.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista(Tässä äsken poistettu teksti uudelleen, tein ajatus- eli laskentavirheen hyötysuhdeprosentteja miettiessäni)
VastaaPoistaKokonaishinta tuntuu aika korkealta, eli samalla 12 tonnilla saa jo muitakin lämmitysmuotoja, melkein jopa maalämpöpumpun asennettuna? No anyway, tän verran tämä takka sitten maksaa ja sillä sipuli.
Jäin miettimään mikä merkitys sillä sitten loppujen lopuksi on, että paljonko pinomotista koivua saadaan lämpöä talteen, eli meneekö hukkaan esim. 5, 10, 15 tai jopa 25%? Eli eikös normaalin varaavan takan hyötysuhde ole siinä 75%:n kieppeillä.
Jos käyttää vaikka 2 pinomottia koivua vuosittain, ja se maksaa satasen pinomotti, niin siitä 200 euron ostoksesta saa eri hyötysuhteilla talteen joko 150 euroa (normaali varaava takka), tai sitten tehokkaammilla hyötysuhteilla vähän enemmänkin. Erot euroissa mitattuna kuitenkin muutamia kymppejä vuositasolla, vaiko? Eli jos hyötysuhde on alhaisempi, sitten joutuu periaatteessa ostamaan niitä puita vähän enempi?
Ja onko se käsite "kuiva koivu" myös jokin laboratorimittauksiin viittava termi? Eli jos koivu puu on vastakaadettu, sen kosteus huitelee 60% ja siitä yli, klapimyyjät myyvät max. 20% kosteudella puuta, ja jos mittaa kosteudet koivuisesta huonekalusta esim. pöydän pinnasta, niin ikänsä eli yli 10 vuotta sisätiloissa olevan koivupuun kosteusprosentti on jotain 12%:n luokkaa. Saataisiinko puu laboratorioloissa vielä tätäkin kuivemmaksi, jos mitataan lämpöarvoja? En tiedä.
Olen Mikan kanssa aikalailla samaa mieltä. Pääkaupunkiseudulla polttopuut ovat kalliita, lisäksi mietin sitä kuuluuko asunnon lämmittäminen polttopuilla tiheästi asutulle alueelle lainkaan. Ja haluaisin nähdä jonkun vesitakan omistavan keräämät statistiikat paljonko varaajaan siirtyy lämpöenergiaa per poltettu kg. Joskus toivon että maailma olisi mustavalkoinen, voisi vaan valita oikein tai väärin :)
VastaaPoistaMeillä on käytössä Kermansaven (Tulikiven) "vesitakka", johon olemme toistaiseksi olleet hyvin tyytyväisiä. Lisätietoja löytyy VillaRoosan blogista. Joulukuun puolesta välistä huhtikuun lopulle kiertovesipumppu jakoi lämpöenergiaa varaajalle reilut 500 tuntia.
VastaaPoistaHintapolitiikasta sen verran, että karkeasti maksoi 4k€ se vesitakkaosuus(kerääjä ja pumppuryhmä), takan hinta mallista riippuvainen, varaaja reilut 2k€ ja asennuksiin sekä Ouman säätölaitteeseen, paisunta-astioihin yms. meni noin 4k€. Varaajassa meillä on aurinkokierukka valmiina tulevaisuutta varten ja varaajassa tilavuutta 500l, mikä on ehdoton minimi.
Uusien takkojen hyötysuhde on noin 75-80%, joten kannattaa kovasti miettiä kannattaako sijoittaa Savumaxin piippuvaraajaan, joka siis ottaa talteen lämpöä pääasiassa vain tuon hukkalämmön osuuden. Omien laskelmieni mukaan tuo Savumax olisi ollut kannattava hankinta monipoltto- tai pellettikattilalla, joten siksi jätimme sen pois (ja hankintahinta olisi ollut aikas kova)
Ja tuosta vesitakan käytöstä sen verran, että me pystyimme pakkasaikaan lämmittämään takkaa aamulla, joten se saavutettu lämpöenergia saatiin leikattua nimenomaan päiväsähkön kulutuksesta. Veteen siirtyy sen verran energiaa, että takkaa on pystytty lämmittämään näihin päiviin asti. Meillä tuossa samassa vesikiertoisen lattialämmityksen piirissä on vielä vesipatterilla varustettu IV-kone Swegonilta ja sihenkin oli eräänä vaihtoehtona tuo Savumaxin IV-kone, joka jäi pois kovan hankintahinnan vuoksi.
Valitettavasti yhtä ainoaa oikeaa ja kaikille sopivaa totuutta ei ole, mutta itse laittaisin oman nykyisen järjestelmän uudelleen. (meille ei käynyt maalämpö, koska hiekkaa on noin 40m ennen kalliota)
Moro,
VastaaPoistameillä meni vesitakkaan Hoxter (malli 15). Jotakuinkin seuraavasti:
- Itse takka noin 3000€
- Putkityöt osineen noin 2000-3000€ (itse)
- Kuoriin jotain 500€ (itse)
Eli yhteensä 5500-6500€.
Erittäin hyvä systeemi ja ei kaduta tuon laittaminen yhtään. Lämpö menee tasaisesti veteen ja huoneelle säteilee vain kolmisen kilowattia. Ja tehoa riittää...
En oikein ymmärtänyt mikä oli laskelmassasi tuo vesikiertoelementti? Se oli meillä ainakin takassa itsessään. Vai onko tässä nyt annettu sinulle tarjous juurikin jostain tulikiven takasta johon tuo elementti tulee erikseen? Lisäksi takka teille tulee joka tapauksessa (taitaa olla jo pakollinenkin joka taloudessa?) niin en laskisi tuota hormia tuohon laskelmaan.
Täällä jotain juttua meidän takasta ja lisää kirjoittelen kun ehdin.
http://kipposentie.blogspot.fi/
Tässäpä vähän mitattua tietoa omasta systeemistä...
VastaaPoistaSaksasta tilattu takka + tarvikkeita:
Aquaflam 17kW
100l paisuntasäiliö
Laddomat 11-30
DSA venttiili
Varoventtiili/ilmauskello/painemittari -yhdistelmä
Yhteensä kotiovelle toimitettuna: n. 2400€
- Piippu Härmä Air Unique 600 RST, n. 5m: 2300€
- Akvaterm Solar 750 hybridivaraaja aurinkokierukalla ja 7.5kW vastuksella: 2200€
- Ouman EH-800, kiertovesipumppu + putkitarvikkeita: n. 2000€
Yhteensä: 8900€
Kaikki asennukset tehty itse.
Juuri poltin 22.5kg viime kesän sateissa kuivunutta sekapuuta, josta varaajaan siirtyi Pollucom virtausenergiamittarin mukaan 29kWh. Takkasydämeen jäi vajaa pari kWh, eli yhteensä veteen siirtyi n. 31kWh. Hyötysuhteeksi tuosta tulee n. 35%. En ole eristänyt takkaa, joten huoneilmaankin siirtyy huomattava määrä lämpöä. Jonkin testilaitoksen sertifikaatin mukaan värkille on mitattu 78% hyötysuhde, josta 15kW veteen ja 3kW ilmaan. En ole kokeillut ultrakuivaa koivua poltellen, mutta aika kaukana ollaan. Epäilen kyllä muidenkin vesitakkojen hyötysuhdelupauksia, koska kaikissa on suht pienet konvektorit ottamassa lämmön talteen. Palaminen sinänsä on omassani puhdasta järkevällä täytöksellä. Savukaasu on kirkasta, paitsi heti puun lisäyksen jälkeen.
Huipputehoa Pollucom on parhaimmillaan näyttänyt 23kW.
Olisi mielenkiintoista kuulla minkälaisia hyötysuhteita muuta vesitakan omistajat ovat mitanneet.
Laitatko linkkiä saksaan?
VastaaPoista