Energiatodistus on kohtuullisen suuressa merkityksessä lämmitysjärjestelmän ja IV-koneen valinnassa. Itse syynäsin meidän energiatodistuksemme laskelmia suunnitteluvaiheessa ja huomasin että meillä se laskettiin todella huonolla vuotoilma-arvolla (n50=4.0) ja siksi myös Qvuotoilman osuus energiankulutuksesta oli samaa luokkaa kuin IV-koneen hukkaama energia (Qvuotoilma = 5147kWh vs Qiv = 5038kWh).
Syy huonon vuotoilmaluvun käyttöön lienee jokin suositus että arvoa 4.0 on käytettävä laskelmissa kunnes vuotoarvo on mitattu.
Passiivitalossa vuotoilma-arvo on vanhoilla suosituksilla (n50) 0,6, joten jos tuon 5147kWh suhteuttaa passiivitalon vuotoilma-arvoon niin kulutuksen pitäisi olla 5147kWh * (0,6/4,0) = 772,05 kWh.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa esimerkiksi siksi, että vuotoluvun mittauksessa tukitaan kaikki kanavat, lattiakaivot ja hormi. Näinhän tilanne ei käytännössä ole vaikka viemäreiden osalta varmaankin aika lähellä (lattiakaivojen vesilukuissa on vesi estämässä ilmavuotoa).
Lisäksi energiatodistuksessa arvioidaan lämpimän veden kulutus asukasmäärän mukaan, samoin käyttösähkön kulutus.
Näitä käytetään energiatodistuksen laskelmissa hyödynnettäviin lämpökuormiin (Qlämpökuorma), joihin lasketaan myös ikkunoista tuleva "aurinkolämmitys" (keväisin ja kesäisin suuri merkitys).
Näillä laskelmilla (arvauksilla) on aika suuri vaikutus lämmitysenergian
tarpeeseen koska nämä kaikki lasketaan mukaan hyödynnettäviin
lämpökuormiin. Meidän energiatodistuksessa lämpökuormien osuus oli 15601kWh, josta hyödynnettävä osuus oli 14373kWh (lukua pienentää kesällä ns. hyödyntämisastekerroin koska kaikkea lämpökuormaa ei voida hyödyntää kesällä).
Rakenteiden läpi johtuva energia Qjoht + Qvuotoilma + Qiv on meillä 10919kWh + 5147kWh + 5038kWh = ~21000kWh.
Jos n50=0,6 niin Qvuotoilma olisi vain 772kWh => summaksi tulisi 16729kWh.
Tuosta voi laskea että lämmitykseen menisi ilmavuotoluvulla 0,6 vain 16729kWh-14373kWh= 2356kWh.
Päälle pitää laskea vielä Qlämm.,tilat,häviöt = 2489kWh, joten summaksi tulee 4845kWh.
Luku eroaa aika paljon käytännössä mitattuun arvoon, meillä 16.1.2013 -> lämmitykseen on mennyt huomattavasti enemmän energiaa.
Energiatodistus on mielestäni siksi vain arvaus mutta suunnitteluvaiheessa sekin on parempi kuin ei mitään. Energiatodistuksen tarkkuutta voisi parantaa jos tietää hyvin laitesähkökulutuksen ja lämpimän käyttövesikulutuksen.
Mielenkiintoista nähdä tulevan vuoden mittauksista miten paljon energiatodistuksen laskelmat eroavat mitatuista arvoista.
"Syy huonon vuotoilmaluvun käyttöön lienee jokin suositus että arvoa 4.0 on käytettävä laskelmissa kunnes vuotoarvo on mitattu."
VastaaPoistaKyseessa ei ole suositus, vaan laskelmissa kaytettava luku on 4 ellei sita erikseen mitata. Todellisuudessa valubetoni talon vuotoluvuksi saadaan mittaamalla alle 1 mutta harva uskaltaa lupaa haettaessa ilmoittaa esim 0,6.
"Tuosta voi laskea että lämmitykseen menisi ilmavuotoluvulla 0,6 vain 16729kWh-14373kWh= 2356kWh.
VastaaPoistaPäälle pitää laskea vielä Qlämm.,tilat,häviöt = 2489kWh, joten summaksi tulee 4845kWh."
Tässähän oletetaan että käyttösähköä palaa 14373kWh... Meneekö noin paljon? Meillä 1.6.2012-1.6.2013 välillä (ensimmäinen asuttu vuosi) meni 9729,64kWh, josta lämmitykseen (ja käyttöveteen) 4500kWh. Eli käyttösähköön 5230kWh. Suihkussa menee päivittäin 200l kuumaa vettä viemäriin. Muuten käyttöveden kulutus aika maltillista. Vesikiertoinen lattialämmitys ja maalämpö erillisellä jäteilman talteenottopatterilla. Hauskaa puhallella helteillä ulos 12-16C ilmaa... Lämmöt painetaan maahan. Tulee muuten käyttövesi melkosen hyvällä lämpökertoimella näin kesäaikaan.
Energiatodistuksessa käyttösähkön osuudeksi on arvattu 10234kW elikkäs melkein tuplat siitä mitä meni. On sitten paljon asumistottumuksista ja esim. valaistuksesta kiinni miten tuo teoreettinen luku vertautuu käytäntöön. Meillä on valoja runsaasti mutta niiden ohjaukseen on kiinnitetty huomiota. Esim. olohuoneessa 8kpl pitkiä T5 putkia Daliväylän ohjaamina.
Vuotoilman osuudeksi voi muuten uudisrakennuksessakin ilmoittaa alemman luvun kuin tuo 4 jos sen jotenkin perustelee. Meillä perusteltiin betonielementtirungolla luvuksi 0,5. Ei ole mitattu. Kelpasi kuitenkin rakennusvalvonnalle. 227brm2, 550m3 ja 849rak-m3.
Itse tosin pidän tasauslaskelmaa huomattavasti tärkeämpänä dokumenttina kuin energiatodistusta.