Messuilua

Viikonloppu alkaa olla lopuillaan. Se kului rakentamisen parissa, nimittäin Omakotimessuilla. Kolmen pienen lapsen kanssamessujen koluaminen vaati vähän järjestelyjä, mutta hyvin meni. Lauantaina meillä oli apuna isovanhemmat ja pojat pääsivät myös Muksulaan leikkimään tunniksi. Oma haasteensa oli kuitenkin meidän puolivuotias neitonen, sillä näissä väsymyshuuruissa rattaat unohtuivat kotiin ja kannoimme tyttöä sitten vuorotellen kädet hapoilla. Kyllä kuusikin kiloa tuntuu painavalta, kun pidempään kantaa. Reilun kolmen tunnin jälkeen piti luovuttaa ja lähteä kotiin. Tänään menimme messuille heti aamusta ja minä kiertelin lasten kanssa (jotka eivät varmaan eläissään ole syöneet näin paljon karkkia!), niin Jani pääsi rauhassa jututtamaan alan asiantuntijoita.

Messut olivat kyllä ihan mielenkiintoiset. Minä katselin lähinnä portaita ja takkoja. Oli kiva nähdä luonnossa sellaisia, mitä on nettisivuilla katsellut ja kyllä omat mieltymykset vahvistuivat. Edellisen postauksen takoista Ksenia oli makuuni liian massiivinen. Sen sijaan tykkäsin tästä  Tulikiven Aadasta:

Juttelin myös muutaman talotoimittajan kanssa ja eilen lähti tarjouspyyntö Pikanttitaloille, joka oli minulle ihan uusi tuttavuus. Jetta-taloille pitäisi myös laittaa pohjakuvat menemään. Jani jutteli pariin otteeseen Passiivikivitalojen edustajan Antti Lehmusperän kanssa ja sai paljon hyvää tietoa. Erinomaista asiakaspalvelua! Toisenlaistakin on tullut vastaan... Finndomolla esimerkiksi. Passiivikivitalo vaikuttaa kiinnostavalta vaihtoehdolta.

Messujen inspiroimina teimme eilen vähän laskelmia budjetista ja arviota tulevista kustannuksista. Luulimme alunperin lähtevämme rakennuspuuhiin hyvällä budjetilla, mutta kummasti ne sadat tuhannet eurot tuntuvat vähäisiltä, kun tosi on kyseessä. Kyllähän tähän projektiin saisi helposti lottovoiton uppoamaan, jos sellainen kohdalle sattuisi.

Vähän turnausväsymystä (fyysisen väsymyksen lisäksi) tässä on ilmoilla, mutta pitäisi nyt jaksaa sen verran puristaa, että saisimme käytyä jo tulleet tarjoukset kunnolla läpi ja loppujenkin tarjousten tultua päätettyä vihdoin, että kuka talomme rakentaa.

Takkainspiraatio

Ksenia (Tulikivi)

Viola (Tulikivi)

Tunturi (Uunisepät)

Riekko (Tulikivi)

Contura 21

Takkamakuani edustavat siis yksinkertaiset, isoluukkuiset takat. 

Lupaa ja naapuria

Lupa on nyt sitten jätetty. Olimme pääsuunnittelijamme mukana lupaa jättämässä. Saimme siinä samalla vähän rauhallisemman mielen naapuriasiassa, kun lupatarkastaja kertoi, että talomme on kyllä ihan kaavan ja säädösten mukainen, eikä meidän tarvitse tehdä naapurien vaatimia muutoksia. Nimittäin muutama naapureista on hankettamme vastaan. Meidän talomme on rinteessä korkeammalla kuin heidän erillistalonsa ja näin ollen varjostaa heidän pihaansa. He eivät tietenkään asiasta pidä ja pelkäävät meidän talon alentavan heidän asuntojensa arvoa. Olemme kuitenkin suunnitelleet talomme niin, että se olisi mahdollisimman vähän haitaksi muille. Naapurit olisivat halunneet, että talo olisi metrin alempana, mutta kuten lupatarkastajakin totesi, se ei vain ole mahdollista koron takia. Emme ole vielä saaneet tältä naapurilta kuulemista. Olimme toivoneen voivamme aloittaa maatyöt heti luvan saatuamme ja maksaa vakuus, jotta ei tarvitsisi odottaa kahta viikkoa lainvoimaa, mutta se ei nyt onnistune, kun naapuri on hanketta vastaan. Alustava lupapäivä on 24.11. Nyt sitten toivotaan, että lupa todella saadaan tuolloin ja että pakkaset ja lumi pysyisivät poissa vaikkapa ihan vuodenvaihteeseen asti.

Joitakin tarjouksia talotoimittajilta on saatu. Nyt on vaan veto niin poissa, että emme ole kunnolla jaksaneet edes käydä niitä läpi. Miten ihmeessä jotkut pystyvät itse vielä rakentamaan talonsa, kun jo rakennuttamisessa on näin paljon tekemistä?

Stressinpoikasta

... tai ehkä ei niin poikastakaan vaan jo täysikasvuista stressiä. Nimittäin lupakuvat eivät vieläkään ole valmiita ja luvan jättöön on vain viikko. Saatiin tänään arkkitehdiltä muutettuja kuvia - mutta ne ovat puutteellisia. Miten ihmeessä muka ehdittäisi saada kuvat Oulussa asuville tuleville naapureille ja paperi allekirjoitettuna meille määräaikaan mennessä. Eihän se nyt maata tietenkään kaada, jos luvan haku viivästyy, mutta juuri nyt tuntuu siltä että talvi on kovaa vauhtia lähenemässä ja sitä paitsi naapuritontilla on jo alkanut tapahtua. Meidän tontti on kirvesvarsitontti ja olisi kätevintä, että rakennetaan suhteellisen samassa aikataulussa tuon naapurin kanssa, jotta ihan ensinnäkin saadaan kaikki koneet ja toimitukset mahtumaan tontille. Kiirettä pitää myös siksi, että vastaava mestarihan on kesällä muuttamassa muille maille. Stressiä ei mitenkään helpota univaje, jonka tarjoaa vajaa puolivuotias räkäinen hampova pikkuneiti yöhulinoiden muodossa.

Mutta on vähän edistystäkin tapahtunut. KVV-vastaava on palkattu. Ollaan saatu tarjouksia maaurakoinnista ja yksi ihan kohtuullinenkin joukkoon mahtuu. Halvallahan ei päästä, kun louhittavaa on arviolta 550-700 kuutiota... Jos jollain on tiedossa paikkaa, johon tarvittaisi louhetta, niin saapi hihkaista. Se säästäisi kivasti kustannuksia. Talopakettitarjouksia on tällä viikolla tulossa varmaankin Kannustalolta, Teri-talolta ja Planialta. Bassotaloilta saimmekin jo avaimet käteen hinnan kivitalosta. Kiitos vaan nopeasta palvelusta. Nämä muutkin ovat nopeasti vastanneet tarjouspyyntöihin ja ilmoittaneet, että tarjoukset ovat laskennassa. Odotellaan odotellaan.

Kohti rakennuslupaa

Meillä on rakennusluvan jättöpäivä! Nyt sormet ja varpaat pystyyn, että ehditään saada arkkitehdiltä muutetut kuvat (rakennusvalvonnasta tuli muutama muutos) ja naapurien kuulemiset siihen (26.10) mennessä. Nuo kuulemiset tulevat olemaan kyllä siinä ja siinä, sillä joukossa on kaksi taloyhtiötä, joiden täytyy pitää yhtiökokous ja lisäksi muutama yksityishenkilö, jotka asuvat ihan muualla päin Suomea. Siksi nyt kaivataan niitä peukutuksia, että kaikki sujuisi mallikkaasti.

Tässä alkuviikosta selvisi, että meidän viereiselle tontille on rakennuslupa myönnetty syyskuussa, eikä meillä ollut mitään infoa asiasta. Tiedettiin kyllä, että siihen rakennetaan jossain vaiheessa, kun rakennusvalvonnasta pyydettiin meidän osoitetta, jotta voivat lähettää naapurinkuulemisen. Mitään ei kuitenkaan ole meille tähän päivään mennessä tullut. Kuulemma meille on paperit lähetetty, mutta missä lie ovat. Tämä tuli ilmi, kun Jani soitteli naapureita läpi yhteystietojen tarkistamista varten. Tällä viikolla ovat kaivurit aloittaneet maatyöt. Onni onnettomuudessa, että nuo paritalot on sijoitettu sillä tavalla, että eivät ole meidän ikkunoiden edessä. Meidän välissä on rakennuskielto alue, joten ihan viereen ei taloja tule. Olisi ollut kurja huomata tässä vaiheessa, että talon paikkaa pitäisi muuttaa.

Tässä parin päivän aikana on jätetty useampia tarjouspyyntöjä ja ainakin Planialta ja Bassotaloilta on tarjoukset matkalla. Kannustaloilta on myös tulossa kattavampi tarjous. Mielenkiintoista ja jännittävää. Ehkä me vielä löydetään meille se paras ratkaisu. Vastaava mestari olisi puutalon kannalla. Itseäni kivitalossa arvelluttaa eniten se, että pitäisi ottaa monia eri urakoita (=riskejä) ja on vaikeaa tässä vaiheessa tietää hinta-arviota. Talopaketti kuulostaisi paljon turvallisemmalta vaihtoehdolta.

Soudetaan ja huovataan

Miten onkaan vaikeaa tehdä lopullista päätöstä talon materiaalista? Vaikka juuri kirjoitin, että päädyimme kivitaloon, niin edelleen puutalo on optiona hintansa vuoksi. Niinpä nyt on lähetetty lisää tarjouspyyntöjä sekä kivitalo- että puutalovalmistajille, jotta saataisiin vihdoin selvyyttä kustannuksista ja siitä mihin meillä on varaa. Halvallahan ei päästä, mutta kunhan laina riittäisi.

Kävimme tiistaina juttelemassa uudemman kerran Kannustalon edustajien Saranpäiden kanssa. Täytyy kyllä kehua hyvää palvelua ja ystävällisyyttä: saimme sovittua tapaamisen parin päivän sisään ja sähköpostiin vastattiin viikonloppuna. Infoakin tuli taas runsaasti. Kannustalot saa kyllä ehdottomasti meiltä paljon pisteitä myös nopeasta toiminnasta. Heiltä saimme tarjouksen muutamassa päivässä pohjakuvan valmistumisen jälkeen (ja heidän arkkitehtinsähän teki meidän pohjan parissa päivässä, kun omamme on pyöritellyt samoilla ohjeilla piirustusta kaksi kuukautta).

Pohjakuvat valmiit!

Lomilta palattu arkeen. Eihän lomallakaan näistä rakennusajatuksista päässyt täysin irti, mutta pieni etäisyys teki hyvää. Päädyimme nyt pysymään alkuperäisessä suunnitelmassa kivitalosta. Mikäli tarjousten saamisen jälkeen kuitenkin näyttää siltä, että budjetti paukkuu pahasti, niin siirrymme plan B:hen eli kellariin + puutalopakettiin. Rakennuslupaa lähdetään hakemaan kivitalokuvilla, että päästään alkuun ja saataisi maatyöt alkuun tämän vuoden puolella.

Pohjapiirustus alkaa olla valmis. Yhtä ikkunaa siirretään vielä jokunen kymmen sentti, mutta muuten on valmista. Kunhan korkokuvat valmistuvat, niin päästään kuulemaan naapureita. Sitten rakennuslupapapereista puuttuu vielä pintavesisuunnitelma ja liitoskohtalausunto, joka kyllä on haussa, mutta kaupungilla on parin kuukauden (!) jono.

Pohjakuvat löytyvät omalta sivultaan oikeasta laidasta.